10 vinkkiä: Tunnista väärennetyt tekoälykuvat

On lähes mahdotonta erottaa aitoja ja tekoälylllä tehtyjä väärennettyjä kuvia toisistaan. Tee testimme ja katso, pystytkö erottamaan ne toisistaan – ja opettele tunnistamaan väärennetyt kuvat.

Tekoälyn keinoin tehtyjä kuvia
© Google

Tekoälyn luomia väärennettyjä kuvia on kaikkialla – erityisesti sosiaalisessa mediassa.

Siellä niitä voi esiintyä monenlaisissa ilmiasuissa ruokakuvista söpöjen eläinten ja vauvojen kuviin tai erilaisiin versioihin Jeesuksesta.

Lue myös: ChatGPT: Chatbotti, joka osaa vastata (lähes) kaikkiin kysymyksiisi

Yhteistä näille kuville on se, että ne näyttävät päällisin puolin aidoilta. Mutta sen sijaan, että ne olisivat oikeita valokuvia tai ihmisten luomia kuvia, ne on luotu Midjourneyn, Dall-e:n ja vastaavien kaltaisilla tekoälytyökaluilla.

Itse asiassa on arvioitu, että yli 15 miljardia kuvaa on jo tehty tekoälyn keinoin.

Mutta miten tunnistamme väärennetyt kuvat erityisesti sosiaalisessa mediassa, jotta voimme välttää ansan?

Tekoälykuvissa on usein outoa hehkua

Vaikka keinotekoiset kuvat näyttävät usein aidoilta, tietyt asiat voivat paljastaa ne. Kuvissa on esimerkiksi usein tiettyä kiiltoa tai hehkua, ja valaistus on aina oudon täydellinen tai liioiteltu.

Lue myös: Microsoft Copilot: Sovellus kokoaa kännykän parhaat tekoälytyökalut yhteen

Jos kyseessä on sosiaalisen median kuva, kannattaa myös katsoa, mikä tili on jakanut sen. Jos tili jakaa viiden minuutin välein samankaltaisia kuvia sisältävää sisältöä, kyseessä on mitä luultavimmin bottitili, joka sylkee tekoälyn luomaa sisältöä esimerkiksi Facebookiin automaattisesti

Lue myös: Uusi Copilot-näppäin Microsoftin näppäimistöihin

Tärkein syy tähän on saada enemmän tykkäyksiä, kommentteja ja jakoja, jotta Facebook-sivut voivat käyttää tilejään mainontaan. Kyseessä on siis suhteellisen viaton temppu.

Kuvat eivät kuitenkaan leviä vain Facebookissa ja muilla sosiaalisen median sivustoilla, ja keinotekoisilla kuvilla on myös pelottavampia ja kauaskantoisempia seurauksia sille, miten käytämme sosiaalista mediaa ja verkkoa yleensä.

Mutta kuinka hyvin osaat itse havaita väärennetyt kuvat? Alla olevassa testissämme sinulle esitetään kuva ja pyydetään arvioimaan, onko se tekoälyn tekemä.

Väärennetyt kuvat voivat johtaa harhaan ja huijata

Tekoälykuvia voidaan käyttää valeuutisiin, yleisen mielipiteen manipulointiin ja poliittisiin vaaleihin vaikuttamiseen. Niissä voidaan esittää tapahtumia, joita ei ole koskaan tapahtunut – tai vääristää todellisia tapahtumia, jolloin käyttäjien on vaikea tehdä eroa todellisen ja kuvitelman välillä.

Lue myös: Google Bard: Hyödynnä Googlen tekoälyä

Ihmiset voivat jopa joutua deepfake-teknologian uhreiksi, kun heidän kasvojaan ja kehoaan manipuloidaan kuviin ja videoihin ilman heidän suostumustaan. Niitä voidaan käyttää verkkokiusaamiseen, kostopornoon tai vääriin syytöksiin, joilla voi olla erittäin vakavia seurauksia asianomaisille. Puhumattakaan siitä, mitä tällaiset kuvat voivat tarkoittaa politiikassa – esimerkiksi Yhdysvaltain vaalikampanjassa.

Lue myös: Näin käytät ChatGPT:tä puhelimella

Siksi esimerkiksi Facebookin ja Instagramin taustalla olevassa yrityksessä Metassa tehdään parhaillaan työtä sen varmistamiseksi, että olisi selvää, milloin meille esitetään väärennettyjä kuvia. EU on samalla asialla lainsäädäntöä laatiessaan.

Mutta vielä väärennetyt kuvat on tunnistettava itse. Voit lukea siitä lisää alla olevasta artikkelistamme, josta löydät kymmenen konkreettista vinkkiä väärennetyn kuvan tunnistamiseen.

Testaa taitosi

On yhä vaikeampaa arvioida, onko sosiaalisessa mediassa julkaistu kuva aito vai ei. Tekoäly on nimittäin nykyään niin kehittynyt ja teknisesti taitava, että keinotekoisen ja todellisen välinen raja hämärtyy. Kokeile testiämme, jossa tehtävänäsi on tunnistaa, mitkä kuvat ovat ihmisen tekemiä ja mitkä tekoälyn tuotoksia.

Vinkki 1: Näyttääkö teksti oudolta?

Vaikka tekoälytyökalut kehittyvät harppauksin, on niillä edelleen haasteita joidenkin tehtävien kanssa. Näihin hankaliin matkittaviin kuuluu teksti, joka näyttää usein enemmän oudoilta merkeiltä ja lukukelvottomilta ieroglyfeiltä
kuin tavallisilta kirjaimilta. Tarkastele siis kylttejä, kirjoja tai muuta tekstiä kuvassa, jonka aitoutta yrität määrittää omin silmin.

Vinkki 2: Onko kuvassa selviä virheitä?

Kuulostaa itsestään selvältä, mutta tämä saattaa unohtua: helppo tapa tunnistaa tekoälykuvat on etsiä kuvasta virheitä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi tuolit, joilla on kolme jalkaa, puuttuvat ruumiinosat tai elementit, joiden kuuluisi olla erillään toisistaan, mutta ne ovatkin kiinni toisissaan. Virheitä on usein vaikea havaita yleisvaikutelmasta, jos teosta vain vilkaisee nopeasti, mutta ne tulevat esiin, kun kuvaa ja etenkin sen yksityiskohtia katselee tarkemmin.

Vinkki 3: Liioiteltu valo ja terävyys

Monet tekoälyn luomat kuvat ovat äärimmäisen teräviä ja kirkkaita. Tämä pätee etenkin silloin, kun kyseessä on muotokuva ihmisestä. Varsinkin kasvot ovat yleensä häiritsevän tarkat. Liioiteltu, lähestulkoon taianomainen valaistus ja kauttaaltaan kiiltävä pinta voivat olla nekin viitteitä siitä, että kyseessä on epäaito, tekoälysovelluksen generoima kuva.

Vinkki 4: Tutki tausta huolella

Taustalla olevat elementit eivät aina ole yhtä yksityiskohtaisia kuin kuvan etualalla oleva kohde. Siksi taustalla voi näkyä etualaa enemmän virheitä ja muita epäkohtia. Tausta on myös monesti keinotekoisesti sumennettu ja siten sumeampi kuin silloin, jos kyseessä olisi valokuva tai ihmisen tekemä kuva.

Vinkki 5: Ovatko hiukset luonnolliset?

Jokainen hiusten piirtämistä kokeillut tietää, ettei se ole helppo tehtävä. Se tuottaa haasteita myös kehittyneelle ja hyvin koulutetulle tekoälylle. Siksi kampauksen tarkastelu ja arvio hiuspehkon realistisuudesta voi olla hyvä työkalu pohtiessa sitä, onko kyseessä synteettinen kuva vai silti aito asia. Epäkohtia voi olla koko kuontalossa tai vain pienessä osassa kampausta.

Vinkki 6: Montako sormea pystyt laskemaan?

Joitakin asioita tekoälyn on tunnetusti vaikea luoda. Yksi näistä on aidon näköiset kädet. Käsissä on usein enemmän tai vähemmän kuin viisi sormea. Tämä on itsestäänselvä merkki siitä, että kyseessä on väärennetty kuva.
Tekoälylle voi olla myös vaikeaa saada käsi pitelemään jotakin.

Vinkki 7: Etsi kuvasta piiloviestejä

Monissa tekoälyä käyttävissä kuvatyökaluissa on nykyään ominaisuus, jonka avulla kuvaan voidaan upottaa piilotettuja kuvia tai viestejä. Tyypillisesti piilokuvan voi nähdä kuvan sisällä, jos sitä katsoo kaukaa tai jos siristää silmiään kuvan sumentamiseksi. Esimerkiksi muuten tavalliseen maisemaan voi olla piilotettuna kuva Jeesuksesta.

Vinkki 8: Söpöt aiheet epäilyttävät

Oletko nähnyt pieniä koiranpentuja ja vauvoja korissa poseeraamassa söpösti? Silloin on hyvin mahdollista, että kyseessä on tekoälyllä luotu teos. Kuva voi olla sosiaalista mediaa varten luotua sisältöä, joka tuottaa vuorovaikutusta eli tykkäyksiä, kommentteja ja jakoja. Niiden tekijät voivat muuttaa ne voitoksi. Mieti siis kahdesti ennen kuin jaat kuvan ystävillesi Facebookissa.

Vinkki 9: Yliretusoitu iho ja tekstuurit

Kun tekoäly piirtää ihoa, se näyttää harvoin kovin luonnolliselta. Sen sijaan iho on yliretusoitua ja liian sileää sekä kiiltävä verrattuna siihen, miltä oikea ihmisen iho näyttää. Yleisesti ottaen voit etsiä kuvasta tekstuureja ja tarkistaa, vastaavatko ne sitä, millaisia niiden pitäisi tosielämässä olla. Tämä vinkki pätee, olipa kyse sitten ihosta, kasvien lehdistä tai seinistä.

Vinkki 10: Laita tietokone tarkistamaan kuva

Jos olet edelleen epävarma siitä, oletko törmännyt aitoon vai väärennettyyn kuvaan, voit tarkistaa tietokoneellasi, onko kuva luotu tekoälyllä. Tarjolla on useita työkaluja, jotka tarkistavat ja analysoivat kuvia ja antavat sinulle arvion siitä, ovatko ne ihmisen tekemiä vai ei. Yksi parhaista työkaluista tähän tarkoitukseen on Illuminarty-sivusto. Sinun tarvitsee vain ladata kuva internetosoitteeseen illuminarty.ai, minkä jälkeen työkalu kertoo ielipiteensä siitä, onko kuva ihmisen vai koneen luoma. Työkalun käyttö on ilmaista, ja vastauksen saa nopeasti.

Lehtiversio (PDF)

Lataa artikkeli pdf-muodossa samanlaisena kuin se julkaistiin alunperin KotiMikro -lehdessä.