IoT: Mikä on esineiden internet ja miten se toimii?

Esineiden internet eli Internet of Things – usein lyhenteenä IoT – on yhteinen nimitys internetiin kytketyille tuotteille, joita kutsumme usein älykodin laitteiksi. Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa, ja miten kahvinkeittimet voivat kommunikoida matkapuhelimien kanssa? Löydät vastaukset kaikkiin kysymyksiin IoT:stä täältä.

Internet of Things - älykoti

Onko sinulla Philips Hue -hehkulamppu verkkoyhteydellä? Vai käytätkö matkapuhelinta olohuoneen lämpötilan säätämiseen? Silloin sinulla on jo IoT-tuotteita, mutta miten ne oikeastaan toimivat? Saat vastauksen kysymyksiin esineiden internetistä täältä.

© TechAnimationStock / Shutterstock

Olet varmasti kuullut Internet of Thingsista tai lyhyemmin IoT:sta Philips Hue -älylamppujen, älysormusten tai älykellojen kohdalla. Esineiden internet mittaa untasi tai hallitsee kauko-ohjattavia patterien termostaateja.

Nämä älykotilaitteet voivat kerätä, lähettää ja vastaanottaa dataa ilman ihmisen puuttumista asiaan. Esineet voivat siis kommunikoida ja toimia yhdessä internetin välityksellä ilman, että sinun tarvitsee fyysisesti liikkua paikasta toiseen ja esimerkiksi painaa jotain nappia.

Esimerkiksi pesukonetta voi ohjata älypuhelimella tai kaiuttimet voidaan yhdistää langattomasti, jotta musiikkia voidaan toistaa koko kodissa.

IoT on nykyään laaja käsite, mutta mitä Internet of Things eli esineiden internet oikeastaan tarkoittaa? Entä miten teknologia toimii? Saat vastaukset siihen tästä artikkelista.

Mitä IoT tarkoittaa?

IoT on lyhenne sanoista Internet of Things eli esineiden internet. Se tarkoittaa käytännössä fyysisiä esineitä, kuten autoja, kodinkoneita ja älykelloja, jotka on liitetty internetiin.
Nykyään tästä käytetään usein termiä älykoti.

IoT tekee tavallisista esineistä älykkäitä, kun ne liitetään internetiin ja saavat siten lisää toimintoja. Esimerkiksi internetiin liitetyn lampun kirkkautta ja väriä voi säätää matkapuhelimella.

Miten IoT toimii?

IoT-laitteissa on antureita, jotka keräävät tietoa ympäristöstä. Laite voi olla esimerkiksi lämpömittari, joka mittaa huoneen lämpötilaa. Tiedot lähetetään palvelimelle, jossa kerättyjä tietoja käsitellään prosessin automatisoimiseksi.

Jotkut IoT-tuotteet voivat kommunikoida keskenään. Voit esimerkiksi saada internetiin kytketyn lämpömittarin kommunikoimaan patterin termostaatin kanssa ja saada termostaatin nostamaan tai laskemaan lämpöä, kun lämpömittari mittaa tietyn lämpötilan.

Mutta ennen kuin älykkäät IoT-laitteet voivat toimia yhdessä, niiden on käytettävä yhteistä ”kieltä” kommunikoidakseen. Tätä kutsutaan myös standardiksi. Standardit varmistavat, että eri merkkien tuotteet voivat kommunikoida keskenään ja niitä voidaan ohjata yhdessä.

Mitkä ovat esineiden internetin standardeja?

Yksi suosituimmista ja uusimmista älykotien ja IoT:n standardeista on Matter. Se on laajalti tuettu, ja sitä on kehittänyt useiden suurten teknologiayritysten, kuten Applen, Samsungin, Googlen ja Amazonin, muodostama organisaatio.

Matterin ansiosta monet älykotilaitteet ovat yhteensopivia eri tuotemerkkien ja alustojen välillä. Tämä tarkoittaa, että yhden valmistajan lamppua voidaan helposti ohjata sovelluksella, vaikka se kuuluisi toiselle valmistajalle.

Muita tunnettuja standardeja ovat Zigbee ja Z-Wave. Ne käyttävät vähävirtaisia langattomia yhteyksiä ja ovat erityisen suosittuja älykodin tuotteissa. IoT-tuotteet voidaan liittää myös bluetoothilla tai Wi-Fi-verkossa.

Esineiden internetiä käytetään monissa paikoissa

IoT on vähitellen tullut synonyymiksi älykodin tuotteille, kuten älykkäälle valaistukselle, termostaateille ja valvontakameroille, joita voidaan ohjata puhelimella. Mutta esineiden internet on käytössä myös yrityksissä.

IoT:tä käytetään vaikkapa potilaiden etävalvontaan terveydenhuollossa, kun taas maataloudessa käytetään sensoreita, jotka mittaavat maaperän kosteutta ja optimoivat vedenkulutusta.

Tehtaissa tuotantolinjoja voidaan valvoa reaaliajassa, ja koneet voivat itse ilmoittaa, kun ne tarvitsevat huoltoa. Energiankulutustakin voidaan säätää jatkuvasti IoT:n avulla. Kuljetusalalla teknologiaa voidaan käyttää muun muassa reittisuunnitteluun ja tehokkaaseen gps-seurantaan.

> Lue myös: Tämän vuoksi hakkerit pitävät älykodistasi

IoT:n edut ja haitat

IoT tarjoaa selkeitä etuja. Voit työskennellä tehokkaammin, saada terveystietojasi helposti ja nopeasti, tehdä kodistasi turvallisen valvontalaitteiden avulla ja yleisesti ottaen nauttia mukavasta arjesta. Yritykset voivat lisäksi säästää resursseja.

Mutta esineiden internetissä on myös haasteensa. Tietoturva on keskeinen kysymys, koska verkkoon liitetyt laitteet voivat joutua hakkeroinnin kohteeksi. Jotkut valmistajat laiminlyövät tuotteiden päivittämisen, mikä voi lisätä hakkerointiriskejä, jolloin verkkorikolliset varastavat ehkä henkilökohtaisia tietoja.

Yksityisyyden suoja on myös huolenaihe, kun yritykset ympäri maailmaa keräävät suuria määriä henkilökohtaisia tietoja. On useita esimerkkejä siitä, että valmistajat eivät ole toimineet rehellisesti ja ovat myyneet käyttäjätietoja kolmansille osapuolille.

Esineiden internetiä on suojattava viruksilta ja hakkereilta

IoT-tuotteet ovat yhteydessä internetiin ja ovat usein jatkuvasti verkossa, mikä tekee niistä alttiita viruksille ja hakkereille. Monien laitteiden tietoturva on rajallinen, ja ne saavat harvoin päivityksiä, mikä lisää hyökkäysten riskiä.

Hakkere voivat varastaa arkaluontoisia tietoja ja ottaa hallintaansa laitteita, kuten kameroita tai termostaatteja., Tartunnan saaneita laitteita voi käyttää suuremmissa hakkerointihyökkäyksissä yrityksiä ja valtioita vastaan.

Siksi on tärkeää suojata IoT-laitteet. Suojaus tapahtuu pitämällä kaikki internetiin kytketyt laitteet ajan tasalla, vaihtamalla laitteiden oletus salasanoja, käyttämällä turvallista Wi-Fi-verkkoa ja ennen kaikkea rajoittamalla laitteiden käyttöoikeuksia ja lupia.

> Lue myös: Onko verkossani kutsumattomia vieraita?