Tietojenkalastelua käyttävillä huijareilla on yksi tavoite: henkilötietojesi kerääminen sinulta. Tällaisia tietoja voivat olla esimerkiksi pankkitiedot, salasanat ja vastaavat, joilla huijarit pääsevät rikastumaan — tietenkin sinun kustannuksellasi!
Miten he sitten toimivat? Tyypillinen tapa on esittää olevansa henkilö tai yritys, johon luotat.
Kun saat viestin tai sähköpostin tunnetulta yritykseltä, jonka asiakas saatat jopa olla, et todennäköisesti ole yhtä varuillasi ja painat nopeammin liipaisinta – tai tässä tapauksessa näppäimistön näppäimiä.
Tärkeät tietosi ovat joutuneet vääriin käsiin ennen kuin huomaatkaan.
> Lue lisää: Mitä phishing eli tietojenkalastelu on?
Kymmenen vaarallisinta yritystä
Tietoturvayritys Check Point on äskettäin tutkinut, mitä yrityksiä käytetään eniten ns. "brand phishing" -tietojenkalasteluun.
Luettelon kärjessä on LinkedIn-yhteisöpalvelu. Palvelua käytettiin yli 52 prosentissa kaikista merkittävistä tietojenkalasteluhyökkäyksistä.
Saman vahvistaa Egress-yhtiön aiempi tutkimus. Myös siinä LinkedIn pääsi listaykköseksi. Jos saat sähköpostia LinkedIniltä, ole erityisen varovainen.
Myös rahtijättiläinen Mærsk pääsi 8. sijalle CheckPointin listalla.
Check Point Researchin top-10-lista näyttää tältä:
- LinkedIn (52 %)
- DHL (14 %)
- Google (7 %)
- Microsoft (6 %)
- FedEx (6 %)
- WhatsApp (4 %)
- Amazon (2 %)
- Maersk (1 %)
- AliExpress (0,8 %)
- Apple (0,8 %)
On tärkeää painottaa, ettei mikään listan yrityksistä osallistu itse huijauksiin.
Väärennetty LinkedIn-verkkosivusto
Check Point Researchin mukaan tyypillisessä tietojenkalasteluyrityksessä väärennetty sähköpostiviesti sisältää linkin, joka näyttää johtavan esimerkiksi LinkedInin kirjautumissivulle.

Esimerkki väärennetystä LinkedInin kirjautumissivusta, jolle päädyt, kun olet napsauttanut sähköpostiviestissä olevaa linkkiä.
Kun napsautat linkkiä, siirryt yllä kuvatulle sivulle. Sivu muistuttaa LinkedInin aitoa kirjautumissivua. Kun olet näin pitkällä, olet jo melkein antamaisillasi kirjautumistietojasi muille, jotka voivat esimerkiksi ottaa LinkedIn-tilisi haltuunsa.
Ole erityisen varovainen sosiaalisessa mediassa
Check Point Researchin mukaan sosiaalisen median ja chat-palveluiden, kuten LinkedInin ja Whatsappin, käyttö tietojenkalasteluyrityksissä on yhä yleisempää.
Aiemmin huijauksiin käytettiin lähinnä rahtiyrityksiä, kuten FedEXiä ja DHL:ää. Nämäkään yritykset eivät kuitenkaan ole pääsemässä eroon huijareista – monet ovat viime aikoina joutuneet huijatuiksi mm. FedEXin ja DHL:n nimissä myydessään käytettyjä tavaroita verkossa. Voit lukea tämän tyyppisistä huijauksista lisää täältä.
> Lue myös: Google auttaa nyt estämään tietojenkalastelua
Muista, että tietokoneesi on suojattu paremmin tietojenkalasteluyrityksiltä ja muilta digitaalisilta huijauksilta, jos olet asentanut siihen parhaat tietoturvaohjelmat. Ne nappaavat vaaratekijät kiinni, ennen kuin ne vahingoittavat tietokonettasi.
Suosittelemme KotiMikron kattavaa tietoturvapakettia, johon voit tutustua tarkemmin täällä