Hakkerointi, kyberrikollisuus ja hybridisota voivat kuulostaa epämääräisiltä ja abstrakteilta käsitteiltä.
Tarkoituksena on yleensä vahingoittaa teknisiä ja digitaalisia järjestelmiä, kuten tunkeutua ohjausjärjestelmiin haitallisella koodilla tai hyödyntää tietoturva-aukkoa päästäkseen käsiksi tietoihin.
Hakkerointi voi kuitenkin olla myös toisenlaista ja paljon fyysisempää, jolloin digitaaliset hyökkäykset heijastuvat digitaalisista järjestelmistä muualle ja aiheuttavat yhtäkkiä todellista tuhoa maailmassa.
Hyvin konkreettinen esimerkki tästä tapahtui huhtikuussa Bremangerissa Länsi-Norjassa Ålesundin ja Bergenin välillä. Siellä hakkerit onnistuivat ottamaan hallintaansa padon ja ohjaamaan vesimassoja ja padon venttiilejä mielensä mukaan.
700 miljoonaa litraa vettä tulvi ulos
Norjalaisen VG-sanomalehden mukaan hakkerit hallitsivat patoa yli neljä tuntia, ja tuona aikana padon venttiilit avattiin. Tällöin padon läpi virtasi noin 500 litraa vettä sekunnissa.
Tämä tarkoitti sitä, että hyökkäyksen aikana padon läpi virtasi noin 700 miljoonaa litraa vettä.
Suurin osa Norjan energiantuotannosta saadaan vesivoimasta ja maan lukuisista padoista sekä vesilaitoksista. Siksi tapaus on herättänyt huomiota, vaikka Bremangerin patoa ei käytetä suoraan sähkön tuotantoon, vaan pääasiassa läheisen kalankasvatuslaitoksen veden säännöstelyyn ja vesihuoltoon.
Huhtikuun tapausta ovat tutkineet Norjan viranomaiset, mukaan lukien Politiets Sikkerhetstjeneste (PST), joka on Norjan poliisin tiedustelupalvelu.
Norja syyttää Venäjää
Norjan viranomaisten mukaan kaikki viittaa siihen, että patohyökkäyksen takana ovat Venäjään yhteydessä olevat hakkerit.
”Viime vuoden aikana olemme myös havainneet muutoksen venäjämielisten kybertoimijoiden toiminnassa (…) Huhtikuussa Länsi-Norjassa sijaitseva pato joutui tällaisen operaation kohteeksi. Tämän tyyppisten toimien tarkoituksena on vaikuttaa maan väestöön ja levittää pelkoa sekä levottomuutta”, poliisin turvallisuuspalvelun johtaja Beate Gangås on aiemmin todennut VG:lle.
Venäjän Norjan-suurlähetystö on ottanut sosiaalisessa mediassa X:ssä etäisyyttä Beate Gangåsin lausuntoihin hybridisodasta ja kiistänyt, että Venäjällä tai Venäjän hallituksella olisi yhteyksiä hyökkäykseen.
”On selvää, että PST yrittää turhaan korostaa myyttistä uhkaa venäläisten sabotaasista Norjan infrastruktuuria vastaan tänä vuonna”, lähetystön lausunnossa todetaan.
Norja ja Venäjä jakavat 198 kilometriä pitkän rajan, jonka ylityspaikka on Storskogissa. Se on Euroopan ainoa avoin Schengen-raja Venäjän kanssa.
Syynä oli heikko salasana
Patoa ylläpitävän Breivika Eigedom -yhtiön mukaan hyökkäys onnistui, koska Bremangerin padon ohjausjärjestelmän salasana oli heikko.
Onneksi 7. huhtikuuta 2025 tapahtuneesta hyökkäyksestä ei aiheutunut vahinkoa niiden neljän tunnin aikana, jolloin venttiilit olivat auki. Hyökkäyksen pitäisi silti saada useat tahot miettimään uudelleen turvallisuutta erityisesti tärkeissä infrastruktuurikohteissa.
Tässä Associated Pressin kartassa näkyy joukko kyberhyökkäyksiä, joista länsimaiset viranomaiset epäilevät Venäjää.
