Microsoft Windows täytti 30 vuotta marraskuussa 2015. KotiMikro juhlisti asiaa laajalla järjestelmän historiaa käsittelevällä artikkelilla.
Windows 10, joka jutun julkaisun aikaan oli vain muutaman kuukauden ikäinen, on sittemmin suurin piirtein valloittanut kotitietokoneet ympäri maailman.
Perjantaina 29. heinäkuuta on viimeinen tilaisuus päivittää ilmaiseksi Windows 7- tai Windows 8 -tietokoneeseen Windows 10. Tässä yhteydessä tarjoamme tilaisuuden tutustua käyttöjärjestelmän pitkään historiaan aina vuonna 1985 ilmestyneestä Windows 1.0:sta vuonna 2012 julkaistuun Windows 8 -järjestelmään.
Selaa aikajanaa ja sukella ikkunoiden historiaan.
Voit myös lukea kaikki kympistä kirjoittamamme jutut täällä ja lehden tilaaja voi lisäksi lukea KotiMikron e-kirjan Windows 10 -järjestelmästä. Lue myös tarina Bill Gates, mies Microsoftin ja Windowsin takana.
Aikajana: Windowsin historia!
Vallankumouksellinen käyttöjärjestelmä Windowsin ensimmäinen versio esiteltiin vuonna 1985, ja se vaati puoli megatavua (512 kilotavua) muistia ja peräti kaksi levyasemaa.
Windows 1.0 ei noussut kovin suureen suosioon, sillä vain harvat yksityiset ihmiset omistivat tai saivat käyttää yksityistä kotitietokonetta. Vallankumous oli silti alkanut tietokoneiden näytöillä.
Konetta pystyi käyttämään hiirellä, ja ikkunoita sai siirrettyä, pienennettyä ja suurennettua näytöllä – mutta ennen kaikkea monia ohjelmia kykeni käyttämään yhtä aikaa omissa auki olevissa ikkunoissaan.
Tämä kuulostaa varmasti nykynuorisolle itsestään selvältä, mutta siihen saakka kaikki tehtiin tietokoneella käsin kirjoitetuilla komennoilla, jotka alkoivat yleensä merkeillä C:\ ja sitä seuranneille monimutkaisilla tiedostonimillä ja niiden täsmennyksillä.
Liiketoiminta kukoisti Windows oli kahta vuotta myöhemmin yhä harvojen herkkua, kun järjestelmän toinen versio Windows 2.0, julkaistiin.
Tietokoneessa piti olla kiintolevy, ja värejä näkyi enemmän. Näinä vuosina muutkin ohjelmistokehittäjät kuin Microsoft huomasivat Windowsin valtavat mahdollisuudet, joten ensimmäisiä Windowsille tehtyjä ohjelmia alkoi ilmestyä kauppojen hyllyille.
Läpimurto Windows nousi todelliseen kansansuosioon 1990-luvun alussa Windows 3:lla ja varsinkin sen versioilla 3.1 sekä 3.11.
Käyttöjärjestelmiä kehitettiin käsi kädessä tietokoneen aivot muodostavien suorittimien kanssa, ja suoritinvalmistaja Intel oli juuri julkistanut 386-suorittimen, joka sai Windowsin kuin lentoon.
Varsinkin jos tietokoneessa oli käytössä huimat kaksi tai neljä megatavua ram-muistia (keskusmuistia), mikä tosin oli silloin kovin harvinaista. Muistin määrä on vain noin tuhannesosa siitä, mitä nykyiset kotitietokoneet käyttävät.
Tällöin Windows-nörtit alkoivat myös kilpailemaan sillä, miten virtuaalinen ja fyysinen muisti piti säätää parhaan mahdollisen suorituskyvyn saavuttamiseksi.
Pasianssi ja miinanraivaaja Tavalliset käyttäjät muistavat kuitenkin Windows 3.1:n parhaiten yksinkertaisista peleistä, kuten pasianssista ja miinanraivaajasta. Vain kahdessa vuodessa myytiin kymmenen miljoonaa Windowsia sekä yrityksille että yksityisille käyttäjille. Suosiolla oli kuitenkin tunnettu varjopuolensa, sillä Windowsia kopioitiin laittomasti valtavia määriä.
Microsoft yritti estää sen tuoteavaimilla ja kiinnittämällä pakkauksiin hologrammeja, joita ei voinut kopioida. Pian kävi kuitenkin ilmi, etteivät ohjelmistopiraatit säikähtäneet moisia keinoja nimeksikään.
Microsoft laajensi vuonna 1993 Windows-tuoteperhettä Windows NT:llä, joka oli suunnattu yrityksille ja ammattimaisille käyttäjille. NT:n saaminen kehitysversiosta myyntikuntoon kesti niin kauan, että pilailijat sanoivat NT:n tarkoittavan Not Today, Not Tomorrow (ei tänään eikä huomenna). Teknisiltä ominaisuuksiltaan NT oli Windowseille merkittävä harppaus.
Käynnistä-painike esiteltiin Maailman suosituin rockbändi The Rolling Stones löi alkutahdit seuraavalle Windows-julkistukselle vuonna 1995: Mick Jagger lauloi "You Start Me Up" ja näyttökuvissa näkyi alakulmassa aivan uusi painike.
Käynnistä-painiketta napsauttamalla näytölle aukesi valikko, josta sai avattua suoraan suosittuja ohjelmia tai vaikkapa uudelleen käyttöön tiedoston, jota oli työstetty edellisellä kerralla.
Windows 95:n uutuuksiin kuului myös nykyisin niin tuttu tehtäväpalkki, jossa kaikki auki olevat ohjelmat näkyvät nimineen ja kuvakkeineen.
Ensimmäiset kotikäyttäjät liittyivät tuolloin myös mukaan internetiin, ja Windows-koneisiin pystyi toki liittämään modeemin, jota monet käyttivät nettisivujen selaamiseen (ja estivät samalla tavallisten puheluiden pääsemisen läpi). Tietokoneella sai myös lähetettyä fakseja modeemin avulla.
Windows siirtyi verkkoon Windows tarjosi internetin alkuvuosien edelläkävijöille pienen ohjelman nimeltään Microsoft Internet Mail and News, jolla pystyi lukemaan ja lähettämään sähköposteja sekä käyttämään internetin lukuisia uutisryhmiä.
Vuonna 1996 pääsi ensi kertaa Internet Explorerilla World Wide Webiin, kun selaimesta tehtiin kiinteä osa Windowsia. Microsoft piti vuosia sitkeästi kiinni pakettiratkaisustaan, kunnes sekä Yhdysvaltojen että EU:n kilpailuviranomaiset pakottivat yhtiön antamaan käyttäjille mahdollisuuden päättää verkkoselaimesta.
Windows 95 ei ikävä kyllä ollut mikään vakauden perikuva. Usein kävi niin, että tietokone kaatui varoittamatta ja kauniit värikkäät ikkunat vaihtuivat siniseen ruutuun omituisine viesteineen. Sitten ei auttanut kuin yksi keino: painaa Ctrl-, Alt- ja Del-näppäimet yhtä aikaa pohjaan, niin tietokone käynnistyi uudelleen. Jos käsillä ollutta tekstiä tai muuta tehtävää ei oltu tallennettu, niin kaikki piti aloittaa kokonaan alusta…
Huonoa mainetta… Ärsyttävät kokemukset eivät ainakaan vähentyneet Windows 98:n ilmestyessä, mutta kyseessä oli silti ensimmäinen pelkästään kotikäyttäjille suunniteltu Windows.
Mainoksissa kehuttiin plug and play -toimintoa (kytke ja käytä), joka teoriassa salli uuden hiiren, tulostimen tai muun oheislaitteen liittämisen suoraan koneeseen niin, että tietokoneen piti asentaa lähes itsenäisesti tuolloin ajureiksi kutsutut laiteohjaimet, joilla lisälaitteen saisi toimintakuntoon.
Käytännössä tämä tavoite on saavutettu vasta nyt – reilut kymmenen vuotta vuotta ja neljä–viisi Windowsin sukupolvea myöhemmin. Windows 98 saikin vielä edeltäjiään pahemman oikuttelijan maineen, joten Microsoft julkisti vastavetona ennätystahtia sekä Windows ME:n että Windows 2000 Professionalin. Viimeksi mainittu oli teknisesti oiva kokonaisuus, mutta se ei silti noussut edistyneiden kotikäyttäjien suursuosioon.
Puutteellinen vakaus ja käyttökokemus olivat Microsoftille rasite, joten yhtiö ryhtyi kehittämään luotettavamman Windows 2000 -ohjelmakoodin pohjalta vuonna 2001 täysin uutta tuotetta. Sitä kehitettiin peitenimellä "Whistler", ja versio julkaistiin valtavan mainoskampanjan siivittämänä nimellä Windows XP.
XP asetti onneksi uuden vaatimustason sille, kuinka pitkään kotikonetta piti pystyä käyttämään ilman kaatumisia. Valtavaan suosioon noussut Windows XP on yhä sellainen menestys, että sen lyöminen voi olla tulevaisuudessa vaikeaa.
Vielä nykyisinkin noin 10 prosenttia kaikista maailman tietokoneista toimii Windows XP -järjestelmällä, vaikka sen tehnyt Microsoft on lopettanut järjestelmän päivittämisen jo kauan sitten.
Totuuden nimessä on sanottava, että XP on harvinaisuus eurooppalaisissa ja yhdysvaltalaisissa koneissa, mutta muualla maailmassa sitä käytetään yhä sinnikkäästi miljoonissa kodeissa.
Käyttäjät kapinoivat Windows XP jäi historiaan todellisena täysosumana, mutta viisi vuotta myöhemmin julkistettua Windows Vistaa muistellaan ristiriitaisemmin.
Vistasta esiteltiin monia erilaisia versioita – Home Basicista Ultimateen – ja se teki järjestelmän valinnasta tarpeettoman vaikeaa.
Vistassa oli paljon uudistuksia, mutta huomiota herätti varsinkin valikkojen ja tehtäväpalkin läpikuultavuus. Se oli ehkä teknisesti edistyksellistä muttei järin kaunista.
Uutta oli myös käyttäjätilien tarkka hallinta, joka oli varmasti tietoturvan kannalta parannus mutta ajoi todellisuudessa käyttäjiä hulluuden partaalle, sillä koko ajan piti vahvistaa yhä uudelleen, että ohjelma haluttiin tosiaan asentaa koneeseen tai jotakin asetusta muuttaa.
Tämän jälkeen Microsoft omaksui käytännön, jonka mukaan koneeseen liitettävien oheislaitteiden laiteohjaimien piti olla Microsoftin digitaalisesti hyväksymiä ja allekirjoittamia, jotta ne voitiin asentaa.
Päätös saattoi olla tarpeellinen, muttei kaikkein näppärin.
Osa tietokoneiden käyttäjistä karsasti myös sitä, että Windows Vistassa käytettiin tehokasta drm-kopiosuojausta, kun järjestelmän laitonta kopiointia yritettiin saada kuriin.
Kokeile maksutta! Edellisen julkistuksen kokemukset tai sitten muut käytännön syyt saivat Microsoftin muuttamaan taktiikkaansa radikaalisti ennen Windowsin seuraavan sukupolven esittelyä.
Miljoonat tietokoneen käyttäjät ryhtyivät 9. tammikuuta 2009 lataamaan upouuden Windows 7:n kokeiluversiota eli niin sanottua betaversiota testatakseen järjestelmää ja antaakseen palautetta Microsoftille. Ideana oli, että valmistaja voisi korjata ennalta virheet, joita kotikoneita käyttäessä ehkä ilmenisi, ennen kuin järjestelmän lopullinen versio pantaisiin myyntiin noin kymmenen kuukauden kuluttua.
Taustalla oli ehkä ajatuksena myös se, että kunhan uutta ja parempaa Windowsia olisi käyttänyt hetken, niin kokeilijat olisivat innokkaampia ostamaan lopullisen version kuin palaamaan käyttämään Windowsin vanhaa ja kömpelömpää versiota.
Joka tapauksessa kokemukset käyttäjien ottamisesta mukaan tuotetestaukseen olivat siinä määrin myönteisiä, että menestystarina yritettiin toistaa Windows 8:aa kehittäessä vuonna 2012.
Uusi aikakausi Samalla Microsoft aloitti kokonaan uuden aikakauden. Windows olisi yksi ja sama käyttöjärjestelmä eri laitteilla ja näytöillä aina tehokkaiden kotikoneiden jättinäytöistä kannettaviin sekä taulutietokoneisiin ja aina pikkuruisiin älypuhelimiin saakka.
Se merkitsi jäähyväisiä perinteiselle työpöydälle, joka oli kuitenkin todellisuudessa vain piilotettu pois silmistä, sekä Käynnistä-painikkeelle, joka oli puolestaan kadonnut kokonaan.
Käyttökokemuksen uutena rajapintana oli näppärä tapahtumaruutu, jota voi käyttää joko hiirellä tai sormella kosketusnäytöllä.
Olisi vääristelyä sanoa, että kotikoneiden käyttäjät ottivat uudistuksen ilolla vastaan. Windows 8 oli melkoinen harppaus käynnistysajan lyhentämisessä ja suorituskyvyn hyödyntämisessä, mutta tavalliset käyttäjät eivät pitäneet työpöydän kätkemisestä ja tutun Käynnistä-painikkeen poistamisesta.
Käynnistä-painikkeen paluu Microsoft yritti pelastaa tilanteen versiolla Windows 8.1, mutta käyttäjät eivät reagoineet vieläkään myönteisesti.
Käynnistä-painike saatiin takaisin, mutta sen toimintatapa muuttui niin, ettei käynnistysvalikkoa silti palautettu käyttöön. Käyttäjä pystyi myös lisäämään käynnistysasetuksiin valintamerkin, jolla tietokoneen sai käynnistymään tutulle työpöydälle. Microsoftin Windows-kehittäjät yrittivät huutaa kaikille "Hallelujaa!", mutta yleisö ei silti vastannut sanomalla "Aamen".
