Vanha tietokone

Muistitikut, ulkoiset kiintolevyt ja erilaiset pilviratkaisut ovat tietojen tallennuksessa arkipäivää. Ennen oli toisenlaiset kujeet.

© Shutterstock

Tallennusvälineet, joita ei enää käytetä – montako muistat?

Tallennamme tiedostomme ssd-asemille, muistitikuille ja kiintolevyille – ja toivomme, että niitä voi käyttää myös tulevaisuudessa. Kokosimme tallennusvälineitä, jotka olivat joskus suosittuja, mutta jotka ovat sittemmin jääneet unholaan.

lauantai 25. huhtikuuta 2020 teksti KotiMikron toimitus


Tiedosto sujahtaa nykyään muitta mutkitta pilveen, ulkoiselle kiintolevylle tai muistitikulle, mutta toista oli ennen, kun tallennusvälineet olivat nuoria.

Esimerkiksi levyke oli joskus ainoa ulkoinen väline, jolle pystyi tallentamaan omia tiedostojaan.

Myös ohjelmat piti asentaa levykkeiltä, ja ison ohjelman asennus saattoi olla jaettuna monelle levykkeelle, jotka piti laittaa levykeasemaan tietyssä järjestyksessä.

Jo ennen levykkeitä oli välineitä, joista joitain jopa käytettään edelleen. 

Alla on kolme tallennusvälinettä, joita ei enää ole.

1. Reikäkortti

Reikäkortti saattaa tässäkin yhteydessä kuulostaa jo eksoottiselta, mutta se on tallennusvälineistä pitkäikäisin. 

Reikäkorttia käytettiin ensi kertaa tietojen tallentamiseen Yhdysvaltojen vuoden 1890 väestönlaskussa, ja sitä käytetään maassa yhä paikoitellen ääntenlaskentaan. 

Reikäkorttia on tarvittu moneen tarkoitukseen – kuten Yhdysvaltojen avaruusohjelman tarpeisiin – jopa 1980-luvulle saakka, mutta lopulta sähköinen tallennus syrjäytti reikäkortit.

Reikäkorttikone
Reikäkorttikone.

Tieto syötettiin reikäkorteille reikäkorttikoneen näppäimistöllä.

© Shutterstock

2. Levyke/Zip-levy

Levykkeet ovat monille tuttuja oman tietokoneuran alkuvuosilta. 

Levyke keksittiin vuonna 1967, ja niiden yleisimpiä kokoja olivat kahdeksan tuumaa, 5 ¼ tuumaa ja 3 ½ tuumaa. 

Myöhemmin levykkeistä kehitettiin edelleen Zip-asemiin ja Minidisk-soittimiin sopivia versioita, mutta ne hävisivät kilpailun muistitikuille ja flash-muistikorteille. 

Nykyisille käyttäjille vanhanmallinen levyke on kaikkein tutuin lähes kaikkien tietokoneohjelmien tallennuskuvakkeesta.

Levyke
Levyke.

Ennen jäykkäkuorista 3 ½ tuuman levykettä käytettiin muun muassa taipuisia 5 ¼ levykkeitä. Nämä tunnettiin myös nimillä korppu ja lerppu. Asemat olivat tietysti nimeltään korppuasema ja lerppuasema. Voi niitä aikoja.

© Shutterstock

3. Magneettinauha

Kasettinauha on tuttu Commodore 64 -tietokoneita aikoinaan käyttäneille. 

Magneettinauhat olivat ennen yleisiä, ja väline kehitettiin alkujaan Saksassa vuonna 1928. Ensin niitä käytettiin avokeloina, ja myöhemmin saatiin kätevämpiä nauhoja. 

Kasettinauhurit olivat suosittuja 80- ja 90-luvuilla, ja sitten suosittiin sekä dds- että dat-nauhoja, joita käytetään yhä erityistarkoituksiin. 

Jotkin yliopistot tallentavat myös edelleen tietoa vanhanaikaisille lto-nauhoille.

Magneettinauha
Magneettinauha.

Magneettinauhaa käytettiin varsinkin tietojen varmuuskopiointiin suurissa järjestelmissä, joissa tietoa tallennettiin erityisille nauha-asemille. Nauha-asemia on edelleen saatavana.

© Shutterstock

Valitse paras tapa tallentaa

Vanhoilla levykkeillä olevan tiedon voi yrittää pelastaa, jos sellaisia vielä on tallella, mutta niillä ei kannata säilyttää mitään tärkeää tietoa.

Kysymys kuuluukin, mille välineelle kuvat ja muut omat tiedostot pitäisi tallentaa, että tietojen säilymisestä olisi edes jotain toivoa - jos tietojen lukemiseen jokin laite tulevaisuudessa löytyy.

KotiMikrossa on katsaus eri tallennusvälineisiin, dvd:hen, kiintolevyyn, ssd:hen ja m-disciin, niiden ominaisuuksiin ja odotettuun elinkaareen.

Jutussa tarkastellaan myös eri medioille sopivia tiedostomuotoja ja esitellään tiedostojen muuntamiseen käytettävä ohjelma.

> Ohjelma ja tallennusta käsittelevä artikkeli ovat ladattavissa Etunurkassa (vaatii kirjautumisen)


Ehkä sinua kiinnostaa...