KotiMikro täyttää 30 vuotta

Verkkoon täysin langattomasti

Wi-Fi 802.11b lanseerattiin vuonna 1999. Silloin päästiin eroon verkkojohdoista, ja tietokonetta voitiin käyttää kaikkialla.

1990-luvun loppuun asti tietokonetta oli käytettävä tietyssä paikassa kotona ja toimistossa, koska internetyhteys vaati verkkojohdon. Wi-Fi 802.11b:n myötä oli yhtäkkiä mahdollista selata verkkoa, lähettää sähköposteja ja työskennellä ilman koneen yhdistämistä johdolla. Reitittimien nopeus oli 11 megabittiä sekunnissa, mikä on nykystandardeilla vaatimaton nopeus. Tuolloin se oli ennennäkemätöntä.

Uusi vapaus tietokoneella

Langattoman verkon ansiosta tietokonetta voitiin käyttää olohuoneessa tai keittiössä. Monet muistanevat, kuinka yhtäkkiä oli luonnollista käyttää kannettavaa tietokonetta ruokapöydässä. 802.11b loi perustan sille, että internet on läsnä kaikkialla – taskussa olevasta puhelimesta seinälle ripustettuun televisioon. Uusi teknologia aloitti langattomuuden aikakauden, jollaista kukaan ei osannut ennustaa vuonna 1999.

USB 2.0 nopeutti liitäntää

Ennen usb-liitännän tuloa jouduttiin kamppailemaan sarjaporttien, rinnakkaisjohtojen ja erilaisten liitinten kanssa, ja usein vaadittiin tietokoneen uudelleenkäynnistys uusia laitteita liitettäessä.

Ensimmäinen usb-standardi vuodelta 1996 ratkaisi nämä ongelmat, mutta vasta versio 2.0 vuonna 2000 oli läpimurto. Dataa voitiin siirtää jopa 480 megabitin sekuntinopeudella (60 megatavua sekunnissa). Tämä muodosti pohjan ulkoisille kiintolevyille, skannereille ja digikameroille.

Microsoftin valtava menestys

Windows XP yhdisti kahden järjestelmän parhaat puolet: Windows 2000:n vakauden ja Windows 98:n värikkään ulkoasun. Sininen työpöytä ja vihreä käynnistyspainike tulivat tutuiksi kokonaiselle sukupolvelle tietokonekäyttäjiä. XP:stä tuli nopeasti standardi sekä toimistoissa että kotikäytössä.

Käyttöjärjestelmä oli nopea, suhteellisen turvallinen ja toimi monilla eri koneilla. Siksi järjestelmä pysyi lopulta käytössä yli vuosikymmenen ajan.

Ystävyyssuhteet digitalisoituivat

Facebook ja muut sosiaaliset mediat alkoivat muuttaa arkeamme vuodesta 2004 lähtien. Tietokonetta ei enää käytetty vain työhön ja pelaamiseen, vaan myös verkostoitumiseen.

Facebookin myötä vuodesta 2006 lähtien muiden elämää voitiin seurata ilman, että piti soittaa tai lähettää sähköpostia. Sosiaalinen media paisui nopeasti, ja yhtäkkiä tietokoneesta tuli sosiaalisen elämän keskipiste. Se muutti sekä vapaa-aikamme, uutisten seuraamisen että tavan, jolla kommunikoimme. Pienistä yhdysvaltalaisten yliopistojen opiskelijoiden verkostoista tuli muutamassa vuodessa maailmanlaajuinen yhteydenpitoväline.

Tietokone taskussa

Aluksi matkapuhelin oli tarkoitettu lähinnä puheluihin ja tekstiviestien lähettämiseen. Kun Apple toi markkinoille iPhonen ja muut seurasivat perässä Googlen Android-käyttöjärjestelmällä, matkapuhelin muuttui pieneksi taskuun mahtuvaksi tietokoneeksi.

Uusilla puhelimilla sai yhteyden nettiin, niillä sai melko laadukkaita valokuvia ja sovellukset laajensivat mahdollisuuksia lähes rajattomasti. Älypuhelimen ansiosta emme enää olleet riippuvaisia kotona olevasta tietokoneesta sähköposteissa, uutisissa ja reittiohjeissa.

Ssd-kiintolevy nopeutti käynnistystä

Ssd-kiintolevyt mahdollistivat tietokoneen nopean käynnistämisen. Vuosikymmenten ajan kiintolevy oli ollut tietokoneen pullonkaula. Mekaaninen tekniikka ei yksinkertaisesti pysynyt prosessoreiden kasvavan nopeuden tasalla. Solid State Drive -kiintolevyt mullistivat kaiken.

Niissä ei ollut liikkuvia osia, joten tiedot voitiin hakea lähes välittömästi. Siten sekä Windowsin käynnistyminen että ohjelmien ja tiedostojen avaaminen nopeutuivat moninkertaisesti.

Ssd-levyt olivat entistä kestävämpiä, koska niissä ei ollut mekaanisia osia, jotka rikkoutuisivat pudotettaessa.

Tiedostot siirtyivät nettiin

Nopeat internetyhteydet ja edullisempi tallennustila sallivat 15 vuotta sitten tiedostojen ja palveluiden siirtämisen verkkoon. Dropboxilla voitiin vuodesta 2008 lähtien tallentaa valokuvia ja jakaa ne.

Neljä vuotta myöhemmin Google Drive mahdollisti useiden henkilöiden työskentelyn samanaikaisesti saman asiakirjan parissa. Microsoftin OneDrive integroi nettiin tallennetut tiedostot suoraan Windowsiin. Vuonna 2011 Apple lanseerasi iCloud-palvelun, jolla iPhone- ja iPad-laitteiden kuvat ja musiikki olivat käytettävissä kaikilla laitteilla.

Tavallisille käyttäjille tämä tarkoitti vähemmän kopioita, selkeyttä ja enemmän vapautta. Sitten oli mahdollista ladata asiakirjoja liikkeellä oltaessa, jakaa valokuvia perheen kanssa vaivattomasti ja pitää tärkeimmät tiedostot mukana – ilman huolta kotona olevasta kiintolevystä.

Tekoäly auttaa kaikessa

ChatGPT:n lanseerauksen myötä tekoäly muuttui vuonna 2022 fiktiosta kaikkien käytettävissä olevaksi toiminnoksi. Se oli lähtölaukaus monille uudenlaisille työkaluille.

ChatGPT teki heti vaikutuksen. Siinä voitiin kirjoittaa tietokoneelle, joka vastasi lähes kuin ihminen.

Tekoäly otettiin pian käyttöön tutuissa ohjelmissa. Microsoft 365:ssä tekoäly pystyi vuodesta 2023 lähtien tiivistämään tekstejä, kirjoittamaan sähköpostiluonnoksia ja analysoimaan laskentataulukoita. Windows 11 Copilot tarjoaa apua asetuksiin ja hakuihin – tosin enimmäkseen EU:n ulkopuolella.

Vuodesta 2021 lähtien Google Docs ja Gmail ehdottivat kokonaisia lauseita. Photoshopissa tekoäly otettiin käyttöön vuonna 2022.