NAS kuuluu niihin kryptisiin termeihin, joita tietotekniikka on pullollaan.
Lyhenteen takaa paljastuu kuitenkin englanninkielinen termi, Network Attached Storage, "verkkoon liitetty tallennustila", jolle on annettu hyvä suomenkielinen termi verkkokiintolevy.
Myös nimitystä NAS-palvelin käytetään yleisesti.
Kyseessä on lähiverkkoon yhdistettävä laite, jonka sisällä on yksi tai useampi kiintolevy.
Kaikki lähiverkossa olevat laitteet voivat olla yhteydessä NAS-palvelimeen ja ladata sieltä tiedostoja tai tallentaa sinne varmuuskopioita.
Omaan NAS-laitteeseen on mahdollista ottaa yhteys myös kodin ulkopuolelta. Tämä tosin voi vaatia hieman teknistä osaamista.
NAS-palvelimen sisältö aina saatavilla
Verkkokiintolevy on käytännössä kuin pieni tietokone, jonka on tarkoitus olla jatkuvasti päällä, jotta sen sisältö on aina saatavilla.
Verkkolevyissä ei yleensä ole liitäntää näyttöä varten, joten niitä hallitaan selaimessa toimivan käyttöliittymän avulla. Verkkolevyyn kirjaudutaan sen omilla tunnuksilla.
NAS-laitteen käyttöjärjestelmä perustuu lähes aina ilmaiselle Linux-järjestelmälle, joka toimii perustasolla kuten Windows kuvakkeineen ja ikkunoineen.
Mikä on NAS?
NAS on lyhenne englanninkielisestä termistä Network Attached Storage.
Kyseessä on lähiverkkoon yhdistettävä laite, joka sisältää yhden tai useamman kiintolevyn.
NAS toimii tiedostopalvelimena lähiverkossa, ja NAS-palvelinta voivat käyttää kaikki lähiverkkoon yhdistetyt laitteet.
NAS tarvitsee vähintään yhden kiintolevyn
Monet NAS-laitteet toimitetaan ilman kiintolevyjä. Se tarkoittaa, että käyttäjän pitää hankkia vähintään yksi kiintolevy, jotta NAS-laitetta voi ylipäätään käyttää mihinkään.
Kiintolevyt ovat kuitenkin suhteellisen edullisia, ja neljän teratavun levyn saa jo vähän reilulla satasella.
Saatavana on myös NAS-palvelimia joissa kiintolevyt ovat valmiiksi asennettuina.
NAS-laitteissa voi käyttää kiintolevyn sijasta myös ssd-levyjä.
> Lue NAS-palvelinten arvioita ja testejä Testinurkassa.
NAS toimii myös tietojen varmistajana
Perinteisessä mekaanisessa kiintolevyssä on mekaanisia osia, jotka kuluvat käytön myötä. Jossain vaiheessa jokainen kiintolevy sanoo sopimuksensa irti.
Kahdella kiintolevyllä varustettu NAS voidaan määritellä peilaamaan toisen levyn sisältö toiselle käyttämällä RAID 1 -tekniikkaa.
Jos yksi levy hajoaa, niin tiedot ovat vielä tallella toisella levyllä. Todennäköisyys, että molemmat levyt hajoavat samaan aikaan, on pieni.
Vaihtoehtoisesti voi ottaa käyttöön molempien levyjen tarjoaman yhteiskapasiteetin.
Tässä Synologyn NAS-palvelimessa on kaksi kiintolevyä. Saatavana on myös useammalla levyllä tai levypaikalla varustettuja NAS-laitteita.
© SynologyNäin NAS-palvelinta voi käyttää:
1. Kuvien ja videoiden katselu
Katso verkkolevylle tallennettuja kuvia ja videoita puhelimella, tabletilla tai älytelevisiolla.
2. Tiedostojen varmistus
Tee varmuuskopiot kaikista lähiverkkoon liitetyistä tietokoneista.
3. Helppo pääsy tiedostoihin
Tiedostoihin pääsee käsiksi kaikilta lähiverkon laitteilta – sekä tietokoneilta että mobiililaitteilta.
4. Tiedostojen jakaminen
Jaa tiedostoja muiden kanssa – myös hyvin suuria tiedostoja.
5. Lisää levytilaa
Siirrä suuret tiedostot tietokoneelta NAS-palvelimelle, niin saat lisää tilaa tietokoneen kiintolevylle.
6. Valvontakameran tallenteet
Tallenna valvontakameran tallenteet NAS-palvelimelle, niin ne ovat aina käden ulottuvilla.
NAS-laitteet KotiMikron testissä
Verkkokiintolevyjä on tarjolla usealta valmistajalta useita erilaisia malleja, joten omaan käyttöön sopivan laitteen löytäminen ei aina ole helppoa.
KotiMikron Testinurkassa voit lukea arvioita toimituksen testaamista verkkokiintolevyistä. Testinurkassa voit myös helposti valita testattuja NAS-laitteita vertailuun.
> Lue myös KotiMikron viimeisin verkkokiintolevyjen suurtesti. Testin löydät Etunurkasta täältä.
