Ketjukirjeet eivät ole uusi ilmiö. Muistan, kuinka niitä silloin tällöin tippui postilaatikkooni myös noina kultaisina aikoina ennen internetin olemassaoloa. Itse asiassa vanhimmat, kuten ”Send a Dime” -ketjukirje, ovat peräisin vuodelta 1935.
Ketjukirjeitä on monenlaisia. Niissä vedotaan joko nopean rikastumisen mahdollisuuteen (yleensä pyramidihuijaus), tunteisiin tai ihmisten taikauskoihin. Tavoite on kaikissa sama: vakuuttaa vastaanottaja ja saada hänet kopioimaan viesti ja lähettämään se mahdollisimman monelle, jotta huijausviesti leviää.
TURVALLINEN PC
www.kotimikro.fi/tarjous/21690/form/redaktionel/1
Sähköpostin keksiminen ja yleistyminen puhalsi uutta henkeä iänikuisiin ketjukirjehuijauksiin. Perinteisten ketjukirjeiden leviämistä jarrutti kuitenkin se vaiva, joka kirjeiden kopioimisesta joko käsin tai mahdollisesti kopiokoneella, jos sellainen sattui käytettävissä olemaan, aiheutui. Sähköpostin avulla tästä rasittavasta tehtävästä päästiin hiirtä napsauttamalla, ja ketjukirjehuijausten levittämisestä tuli aivan liian helppoa. Sosiaaliset verkostot ovat helpottaneet levittämistä entisestään. Enää ei tarvitse edes valita vastaanottajia, pelkkä tilan päivitys riittää!
Vaikka ketjukirjeet saattavat vaikuttaa harmittomilta, ne voivat levitä ja leviävätkin räjähdysmäisesti, aiheuttaa tosielämän seuraamuksia ja vähintäänkin tukkia sähköpostia ja haaskata aikaa. Mietipä vaikka tätä saadaksesi jonkinlaisen käsityksen modernien sähköpostin kautta leviävien ketjukirjeiden mahdollisista vaikutuksista: jos lähetät sähköpostiviestin edelleen vain kymmenelle ystävällesi, jotka puolestaan lähettävät yhteensä sata viestiä, ja sata vastaanottajaa lähettää tuhat viestiä, jo 15. portaassa saavutettaisiin 10 000 000 000 000 000 sähköpostiviestiä.
Sairaat lapset, maailmanennätykset, virusvaroitukset ja Bill Gatesin jakama omaisuus – ketjukirjeiden laatijoilta ei puutu mielikuvitusta. Miten huijausviestin sitten voi parhaiten tunnistaa ja mitä pitäisi tehdä, jos sellaisen saa?
Ketjukirjeet sisältävät aina kehotuksen jakaa tai lähettää viesti mahdollisimman monelle. Yleensä tällaiset sähköpostit tai tilapäivitykset kannattaa jättää huomiotta etenkin, jos niissä vielä varoitetaan ketjun rikkomisesta aiheutuvista hirvittävistä seuraamuksista. Poista ketjukirjeviestit sen kummemmin epäröimättä. Liikkeellä on ollut huhuja, joiden mukaan ketjukirjeiden kautta kerättäisiin sähköpostiosoitteita roskapostikampanjoita varten, mutta se ei ole kovin todennäköistä, koska jokainen lähettäjä valitsee viesteilleen haluamansa vastaanottajat. Itse asiassa ketjukirjeet ovat jo itsessään aallon lailla leviävää roskapostia. Jos yhtään epäröit, voit käydä huijauksia paljastavalla snopes.com-sivulla tarkistamassa, löytyykö kyseinen viesti sieltä.
Joskin sähköpostin keksiminen on helpottanut ei-toivottujen viestien levittämistä, voidaan myös sanoa, että delete-näppäimen painallus tai tehokkaan roskapostiohjelman asentaminen voi tehdä myös niistä eroon pääsemisestä entistä helpompaa!
TURVALLINEN PC
www.kotimikro.fi/tarjous/21690/form/redaktionel/1
Rik Ferguson, Trend Micro.
