Tietoturvayhtiö Nortonin tutkimus eurooppalaisten kuluttajien mobiililaitteiden käytöstä paljastaa, että laitteet ovat käyttäjilleen tärkeämpiä kuin koskaan, mutta silti vain harva on ryhtynyt tarvittaviin varotoimiin suojatakseen laitteensa erilaisilta uhkilta.
Tutkimuksen mukaan eurooppalaiset käyttävät mobiililaitteita yhä enemmän niin työhön liittyvien tehtävien hoitamiseen kuin sosiaaliseen ja netissä tapahtuvaan kanssakäymiseenkin. Mobiililaitteen avulla surffataan netissä, ladataan sovelluksia, shoppaillaan ja maksetaan laskuja. Nortonin tutkimuksen mukaan yli kolmasosa (34 %) eurooppalaisista mobiililaitteiden käyttäjistä sanoi, ettei voisi koskaan luopua laitteestaan. Lähes neljäsosa (24 %) sanoi, että tulipalon sattuessa mobiililaite olisi toinen kahdesta tärkeästä henkilökohtaisesta tavarasta, jonka he ottaisivat mukaansa.
”Ihmiset käyttävät mobiililaitteita entistä enemmän netissä surffailuun, tietojen jakamiseen, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja ostosten tekemiseen. Maailma on muuttunut sellaiseksi, että olemme jatkuvasti yhteydessä ja tavoitettavissa. Moni kuluttaja ei kuitenkaan ymmärrä, miten iso osa laitteisiin talletetusta henkilökohtaisesta ja yksityisestä tiedosta on niin sanotusti ‘vapaata riistaa’ tilanteessa, jossa laite katoaa tai varastetaan. Henkilökohtaisiin mobiililaitteisiin tallennetun tiedon luottamuksellisuus ja yksityisyys huomioiden kuluttajien tulisi huolehtia tietyistä varsin yksinkertaisista perustoimista, joiden avulla he voivat suojata laitteensa tilanteessa, jossa se kenties päätyy vääriin käsiin”, toteaa Nortonin Suomen markkinointipäällikkö Eeva Luoto.
Mobiililaitteet: Aarreaitta täynnä henkilökohtaista ja luottamuksellista tietoa
Ihmiset jakavat ja laajentavat elämäänsä netissä mobiililaitteiden avulla. Moni ei ole kuitenkaan suojannut mobiililaitetta ja siihen tallennettuja tietoja. Valtaosa (69 %) eurooppalaisista mobiililaitteiden käyttäjistä sanoi pääsevänsä käsiksi luottamukselliseen tietoon mobiililaitteella. Samanaikaisesti yli kolmannes (35 %) myönsi, ettei ollut suojannut henkilökohtaisia tietosisältöjä salasanan avulla. Mikäli laite esimerkiksi varastettaisiin tai katoaisi, se olisi löytäjälleen todellinen aarreaitta täynnä henkilökohtaista tietoa ja tarjoaisi helpon pääsyn käsiksi omistajan sähköpostiin tai muuhun luottamukselliseen ja salassa pidettävään tietoon, esim. työhön liittyviin sähköposteihin ja tiedostoihin, muihin salasanoihin tai tiliotteisiin.
Tutkimuksesta käy myös ilmi, että mobiililaitteiden kadottaminen on yleistä, kallista ja aiheuttaa paljon stressiä. Joka kolmas eurooppalainen mobiililaitteen omistaja on joutunut varkauden kohteeksi tai hukannut laitteensa muutoin. Uuden älypuhelimen ostamisesta tai korvaavan käytöstä koituva kulu on keskimäärin 122 euroa, tablet-tietokoneen ollessa kyseessä summa on lähes kaksinkertainen (233 euroa). Matkapuhelimen kadotessa kuluttajat olivat erityisen huolissaan siitä, että puhelimella soitetaan puheluita (43 %), puhelimen osoitekirjassa oleviin henkilöihin otetaan yhteyttä (26 %) tai puhelinta käytetään nettiostosten tekemiseen (26 %).
Nortonin tutkimus paljastaa myös, että eri maiden välillä on olemassa yllättäviä eroja mobiililaitteiden käytössä ja kansalaisten tavassa hyödyntää laitetta ja tallentaa sille tietoa:
• Vain 13 % saksalaisista ja 15 % venäläisistä sanoi uskovansa mobiililaitteen olevan turvallinen tapa tehdä ostoksia netin kautta. Sen sijaan puolalaisista kokonaista 32 % ja italialaisista 24 % sanoi luottavansa mobiililaitteeseen turvallisena tapana tehdä nettiostoksia.
• Tanskalaisista 13 % oli valmis tallentamaan omaan pankkitiliin liittyvää tietoa puhelimeensa, kun taas saksalaisista vain 4 % oli valmis tekemään niin.
Mobiililaitteiden käyttäjät ottavat paljon riskejä
Keskiverto eurooppalainen kuluttaja ei ole suojannut mobiililaitettaan riittävällä tavalla. Kaksi viidestä mobiililaitteen käyttäjästä myöntää, että ei ole aina varma siitä, lataako sovelluksia luotettavista lähteistä. Yli kolmannes ei ole varmistanut maksutavan luotettavuutta tehdessään ostoksia netissä mobiililaitteella. Näin ollen tärkeä salassa pidettävä tieto kuten luottokortin numero tai salasana on helposti saatavilla. Tutkimuksen mukaan joka kymmenes mobiililaitteen käyttäjä Euroopassa on jo joutunut nettirikollisuuden uhriksi.
Edellä mainitun kaltainen “huolettomuus” ei rajoitu pelkästään älypuhelimiin tai tablet-tietokoneisiin. Valtaosa eurooppalaisista kuluttajista käyttää nimittäin ilmaisia ja suojaamattomia wifi-pisteitä eli langattomia verkkoja. Lähes puolet heistä on huolissaan niiden käyttöön liittyvistä mahdollisista riskeistä. Siitä huolimatta niitä käytetään: yli kaksi viidestä netin käyttäjästä käyttää julkista langatonta verkkoa henkilökohtaisen sähköpostin lukemiseen. Lähes joka viides käy omassa nettipankissa julkisen langattoman verkon kautta. Näin he altistavat tärkeät ja luottamukselliset pankkitietonsa verkkorikollisten hyökkäyksille.
”Kuluttajat tietävät, miten tärkeää on suojata pöytätietokone erilaisilta uhkilta. Samalla tavoin meidän on huolehdittava siitä, että käyttämämme älypuhelimet ja taulutietokoneet on suojattu riittävällä tavalla. Ne ovat aivan yhtä alttiita verkkorikollisten hyökkäyksille, joissa pyritään varastamaan rahaa tai käyttäjän henkilökohtaista tietoa. Kun laite varastetaan tai se häviää, kaikki siinä oleva tieto on vapaata riistaa ja toisen hyödynnettävissä. Asentamalla mobiililaitteeseen tietoturvaohjelman, joka suojaa väärinkäytöksiltä ja erilaisilta uhkilta, voimme sulkea ja paikallistaa laitteen sekä hävittää siihen tulevaa sisältöä etäyhteyden avulla ja suojata näin henkilökohtaiset tietomme mahdollisilta tietoturvarikoksilta”, Eeva Luoto sanoo.
