Kuva vuoden 1984 Raid over Moscow -pelin tilanteesta, jossa Neuvostoliitto on juuri käynnistänyt ydinhyökkäyksen Montrealia vastaan. (Lähde: Games Database)
Yksi vuosikirjan mielenkiintoisimmista teksteistä on Tero Pasasen artikkeli, joka luotaa Suomen ensimmäistä poliittisesti latautunutta tietokonepelikohua. Se syttyi helmikuussa vuonna 1985 MikroBitti-lehdessä julkaistusta Raid over Moscow -pelin arvostelusta. Peliä ja sen arvostelua käytettiin sekä ulko- että sisäpoliittisena lyömäaseena.
Arvostelua seurannut julkinen kritiikki laukaisi tapahtumaketjun, joka kärjistyi eduskuntakyselyn kautta Neuvostoliiton epäviralliseen vetoomukseen pelin markkinoinnin ja myynnin estämiseksi ja lopulta diplomaattiseen protestiin neuvostovastaisesta aineistosta Suomen tiedotusvälineissä. Artikkeli perustuu sarjaan Suomen ulkoasiainministeriön muistioita, jotka käsittelevät Neuvostoliiton vetoomusta ja sitä seurannutta protestia. Muistioiden 25 vuoden salassapitoaika umpeutui julkisuuslain perusteella vuonna 2010.
Pelitutkimuksen vuosikirja on vertaisarvioitu, avoin tiedejulkaisu. Pelitutkimus on sekä monitieteinen tutkimusala että nuori akateeminen oppiaine, jonka parissa toimivien tutkijoiden huomion keskiössä on digitaalisten pelien erityisluonne. Nyt julkaistussa, järjestyksessään kolmannessa vuosikirjassa, käsitellään Raid over Moscow -pelin (1984) aiheuttaman mediakohun lisäksi muun muassa digitaalisten pelituotteiden keräilyä ja blogikirjoitusten leikkimieltä. Vuosikirjassa on julkaistu artikkelien lisäksi lyhyempiä katsauksia, jotka pureutuvat esimerkiksi tuotelisensseihin, pohjoismaiseen roolipelitutkimukseen ja peliääniin sekä musiikkiin.
Pelitutkimuksen vuosikirjan päätoimittaja on professori Jaakko Suominen Turun yliopistosta. Toimituskuntaan kuuluvat lisäksi professorit Raine Koskimaa (Jyväskylän yliopisto) sekä Frans Mäyrä sekä tutkijatohtori Olli Sotamaa (Tampereen yliopisto) ja yliopisto-opettaja Riikka Turtiainen (Turun yliopisto).
