Miten-netti-toimii

F-Securen Mikko Hyppönen: luodaan yhdessä parempi internet

F-Securen Mikko Hyppönen kysyy, olemmeko luoneet internetistä hirviön? Hän listaa esimerkkejä, joilla voimme vaikuttaa ja tehdä siitä yhdessä paremman.

keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Safer Internet Dayn kunniaksi KAVI on julkaissut internetin perusasioista kertovan kuvakirjan lapsille.

Tiistaina 10. helmikuuta vietettiin 12. kertaa kansainvälistä tietoturvapäivää. Silti näemme jatkuvasti uutisia haittaohjelmahyökkäyksistä ja yksityisyyden loukkauksista. Vaikuttaa siltä, että internet on nykyisin vaarallisempi kuin aikaisemmin.

F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen kertoo, miten me voimme kaikki vaikuttaa ja luoda siitä yhdessä sellaisen, josta lapsemmekin voisivat vielä nauttia.

”Vaikka internet on mullistanut maailmaa monella positiivisella tavalla, joskus tuntuu, että olemme luoneet hirviön", sanoo Hyppönen. Jokaisella innovaatiolla on myös haittapuolensa.

Avoin lähdekoodi ratkaisu tietoturvahaasteisiin?

Ehkä - ehkä ei. Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen markkinoidaan olevan turvallisempia, koska ne ovat kaikkien saatavilla, mutta ne ovat alttiita monitoroinnille. Hyppönen muistuttaa, että kaksi vuoden 2014 suurinta tietoturvatapausta – Heartbleed ja Shellshock - olivat molemmat merkittäviä avoimen lähdekoodin haavoittuvuuksia, jotka olivat olleet olemassa hyvin kauan kenenkään huomaamatta.

Digitaalinen valuutta pelastaa rahoitusjärjestelmät?

Digitaalinen valuutta, kuten Bitcoin, jotka perustuvat salakirjoitukseen, voisivat ratkaista perustavanlaatuisia ongelmia rahajärjestelmissämme. Mutta samalla ne myös innoittavat hakkereita kehittämään Bitcoinia hyödyntäviä haittaohjelmia. Kilpailu supertietokoneista Bitcoinin louhintaan on johtanut miljoonien dollareiden palvelinoperaatioihin, jotka ovat lopulta tuhoutuneet ja palaneet (eräs jopa kirjaimellisesti) Bitcoinin arvon laskettua.

Esineiden internet

Maailma, missä kaikki arjen laitteet - leivänpaahtimet, pesukoneet, autot - ovat kytketty toisiinsa, luo uskomattomia mahdollisuuksia. Mutta "laitteen älykkyys lisää myös sen haavoittuvuutta", sanoo Hyppönen. On tehty jo havaintoja haittaohjelmasta, joka valjastaa turvakamerat Bitcoinin louhintaan. Puhumattakaan mahdollisista yksityisyysloukkauksista, joita laitteiden kehittynyt teknologia, kuten äänen- tai kasvojentunnistus, mahdollistaa.

Internetin ilmaispalvelut

”Vaikka et maksaisi palvelusta, se ei välttämättä ole ilmainen”, Hyppönen muistuttaa. Luovut aina jostakin, ellei kyse ole rahasta, kyse voi olla henkilötiedoistasi. Jos et lue sopimusehtoja, kuten useimmat ihmiset yleensä, et tiedä mihin tietojasi käytetään.

Valvontayhteiskunta

Valtioista on tullut yksi merkittävimmistä uusien haittaohjelmien lähteistä. Ne voivat monitoroida toisia valtioita tai omia kansalaisiaan.

"Kehittämällä internetiä olemme tehneet siitä hyvän työkalun valvontayhteiskunnalle", sanoo Hyppönen.

Hallitukset voivat halutessaan seurata mitä teemme, missä olemme, kenen kanssa kommunikoimme, mitä ajattelemme.

"Olemme kokeneet internetin suuren vallankumouksen", Hyppönen sanoo. "Mutta jos emme puutu ongelmiin, joita nyt näemme, lapsemme eivät enää ehkä voi nauttia ilmaisesta ja avoimesta internetistä."

Mitä me voimme tehdä?

Tietoturvapäivän teema on "Luodaan yhdessä parempi internet". Mitä rivikansalainen voisi tehdä? Mikko Hyppönen listaa muutamia yksinkertaisia asioita, joilla kuka tahansa voi vaikuttaa.

• Kyseenalaista. Kun ostat uuden laitteen, kysy siitä kaupassa. Onko se verkossa? Miksi? Kerääkö se tietoa käyttäjistä ja jos kerää, niin millaista tietoa? Vaadi vastauksia. Tee selväksi laitteiden valmistajille ja vähittäismyyjille, että ihmiset haluavat säilyttää yksityisyytensä.

• Älä anna liikaa tietoa isoille pelureille. Jos olet kirjautunut Googlen ja Facebookin palveluihin, ne seuraavat sinua verkossa. Jos tuntuu siltä, että nämä verkon jättiläiset tietävät sinusta jo tarpeeksi, käytä niiden palveluihin kirjautumiseen omaa erillistä selainta ja toista selainta kaikkeen muuhun.

• Vaadi selkeitä lisenssiehtoja. Lisenssien käyttöehdot ovat tunnetusti pitkiä ja sisältävät ammattikieltä, jota keskivertokäyttäjän on vaikea ymmärtää. Vaadi selkokielisiä sopimusehtoja, joiden ymmärtäminen ei vaadi oikeustieteen loppututkintoa tai lukeminen kestä tuntikausia.

• Hyödynnä pilviteknologiaa. Valitse tietoturvaohjelmistoja, jotka hyödyntävät pilvipohjaista teknologiaa. Pilviteknologian ansiosta tietoturvapalvelu toimii kuin rokote: jos yksi sairastuu, kaikki käyttäjät rokotetaan tautia vastaan. Pilvipohjainen tietoturvaohjelmisto jakaa tietoa kaikille sitä käyttäville, minkä ansiosta kaikki saavat tehokkaan suojauksen.

• Pyydä läpinäkyvyyttä. Vaadi, että tietoturvayritykset kertovat avoimesti, miten ne hoitavat suojauksen. Kysy millaisia tietoja ne keräävät sekä sinusta että laitteestasi. On ainoastaan yksi tietoturvatoimittaja maailmassa, joka kertoo julkisesti, mitä tietoja sinusta kerätään.

Miten netti toimii?

Suomessa Safer Internet Day- eli kansainvälistä tietoturvapäivää vietetään nyt kolmatta kertaa osana kansallista Mediataitoviikkoa. Parhaillaan käynnissä olevaa kampanjaviikkoa vietetään yli 1400 koulussa, päiväkodissa, kirjastossa, nuorisotalossa ja yhdistyksessä ympäri maata. Kampanjaa koordinoi Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI).

Safer Internet Dayn kunniaksi KAVI on julkaissut internetin perusasioista kertovan kuvakirjan lapsille. Miten internet toimii? -opas on tarkoitettu erityisesti varhaiskasvatuksen, koulujen ja kirjastojen käyttöön, mutta se on kaikkien vapaasti ladattavissa.

Ehkä sinua kiinnostaa...