luomusmain

Tunnetko tyypin? Tyyppiyksilöt ovat lajinsa virallisia edustajia

Luonnontieteelliset kokoelmat toimivat luonnon muistina samaan tapaan kuin kirjastot kokoavat tietoa ihmisten historiasta. Nyt Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus avaa arvokkaimpia tieteellisiä kokoelmatietojaan verkkoon kaikkien ulottuville. Ensimmäisenä avataan ovi kärpäs- ja hyttyskokoelmiin.

perjantai 17. toukokuuta 2013
Luomuksen kokoelmista löytyvä tyyppiyksilö Rachicerus robustus on kotoisin Filippiineiltä (kuva: Luomus)

Monille kärpäset ovat kutittavia surisijoita ja hyttyset kiusallisia verenimijöitä. Hyönteistutkijoille nuo kaksisiipiset ovat aina olleet loputtoman kiinnostuksen kohde. Voimme vain kuvitella, millaista määrätietoisuutta on vaatinut esimerkiksi Constantin Ahngerin tapaan kerätä vuosien ajan hyönteisiä nykyisen Turkmenistanin alueella 1900-luvun alussa.

Tutkijat eivät kerää näytteitä vain omaksi ilokseen. Ilman luonnontieteellisiä kokoelmia luonnon valtavaa monimuotoisuutta olisi mahdoton hahmottaa. Kokoelmaan päätynyt näyte voi jopa olla ainoa todiste eliön olemassaolosta. Luomuksen kokoelmissa on tuhansia ainutlaatuisia näytteitä eläin- ja kasvilajeista, joita tieteentekijätkään eivät ole vielä kuvanneet. Tämän takia museokokoelmat eivät pääse pölyttymään vaan niitä käytetään jatkuvasti.

”Luomus luetteloi näytteitään helpottaakseen tutkijoiden työtä ja avatakseen arkistojaan kaikkien käyttöön”, kertoo museomestari Jere Kahanpää Luomuksen eläintieteen yksiköstä.

Kahanpää kertoo suhtautuvansa intohimoisesti kärpäsiin ja esittelee innolla koostamaansa juuri julkaistua listaa sekä sen pohjalta muokattua karttasovellusta.

”Nyt avattu aineisto kattaa noin 4 000 näytettä ja tiedot 700 kärpäslajin tyyppinäytteistä”, hän tarkentaa.

Karttasovellus kertoo, mistä päin Suomea tai maailmaa tyyppiyksilöt ovat. Nyt kuka tahansa voi etsiä, löytyykö Luomuksen kokoelmista tärkeä tyyppi, joka on kotoisin vaikkapa omalta kotipaikkakunnalta!

Tyyppiyksilöt ovat arvokkaimpia Kokoelmat luovat perustan lajien tuntemiselle ja nimeämiselle. Luonnontieteellisten kokoelmien arvokkaimmat näytteet ovat tyyppiyksilöitä, joihin kyseisen eliön tieteellinen kuvaus perustuu. Esimerkiksi kyykäärmeen tyyppiyksilö majailee viinaan säilöttynä Uppsalan yliopiston evoluutiomuseossa. Carl von Linnén kyylle antama nimi Coluber berus on vanhin tuntemamme. Myöhemmin kyykäärmeet on siirretty Viperus-sukuun ja sitä myöten kyyn nykyinen tieteellinen nimi on Vipera berus.

Linnén viinaan säilömä kyy on tyyppiyksilö, johon perustuu nykyinen käsityksemme siitä, mitä lajia Vipera berus -nimellä tarkoitetaan. Tyyppinäytteitä tarvitaan erityisesti silloin, kun aikaisemmin yhdeksi kokonaisuudeksi oletettu laji osoittautuukin ryhmäksi lähilajeja. Vanhojen, usein varsin pintapuolisten sanallisten kuvausten perusteella on mahdotonta sanoa, mitä lajia on tarkoitettu. Silloin on palattava lajin virallisen edustajan – eli tyyppiyksilön – luo selvittämään, kuka kukin on.

Ehkä sinua kiinnostaa...